Näin täysistunto toimii 

Mepit keskustelevat ajankohtaisista aiheista ja kertovat mielipiteensä äänestämällä lainsäädäntöehdotuksista ja muista aloitteista.

Pitkän aikaa Euroopan parlamentti oli vain neuvoa-antava elin. Vuonna 1979 käytyjen ensimmäisten suorien vaalien jälkeen ja parlamentin jäsenten toiminnan ansiosta parlamentin valta on kuitenkin vähitellen kasvanut. Se on noussut toisen lainsäätäjän asemaan tasavertaisena neuvoston rinnalla lähes kaikilla aloilla, joilla EU:lla on toimivaltaa.

Parlamentin täysistuntoon osallistuu tällä hetkellä yhteensä 720 edustajaa EU:n 27 jäsenmaasta. Täysistuntokeskustelut käydään 24 kielellä. Jäseniä, viranhaltijoita, tulkkeja ja kääntäjiä koskevat tarkat säännöt, joilla varmistetaan täysistunnon sujuvuus.

Täysistuntoa johtaa Euroopan parlamentin puhemies, jota avustaa tässä tehtävässä neljätoista varapuhemiestä.

Puhemies avaa istunnon esimerkiksi pitämällä puheen tai tuomalla esiin jonkin ajankohtaisen tapahtuman.

Istunnossa puhemies myöntää jäsenille puheenvuoroja ja valvoo keskustelujen sujuvuutta. Lisäksi hän johtaa äänestyksiä, äänestyttää tarkistuksista ja lainsäädäntöpäätöslauselmista sekä julistaa äänestystulokset. Puhemies pystyy arvovallallaan vaikuttamaan usein pitkien ja kiperien äänestysten kulkuun.

Suurin osa parlamentin 720 jäsenestä kuuluu tällä hetkellä johonkin poliittiseen ryhmään, jotka edustavat kaikkia ideologisia suuntauksia. Lisäksi parlamentissa on jäseniä, jotka eivät kuulu yhteenkään poliittiseen ryhmään. Heistä käytetään nimitystä sitoutumattomat jäsenet.

Täysistunnossa käsiteltävien kysymysten valitseminen on poliittisten ryhmien tehtävä. Lisäksi ryhmät voivat esittää tarkistuksia täysistunnossa käsiteltäviin mietintöihin tai esittää päätöslauselmia tärkeistä aiheista. Poliittiset ryhmät voivat koordinoida jäsentensä äänestyskäyttäytymistä, mutta ne eivät voi kuitenkaan pakottaa jäseniään äänestämään tietyllä tavalla.

Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio osallistuvat täysistuntoihin ja pyrkivät näin helpottamaan toimielinten yhteistyötä päätöksenteossa.

Euroopan parlamentti voi lisäksi pyytää näiden kahden toimielimen edustajia antamaan julkilausumia tai selvityksiä toimintalinjoistaan vastaamalla jäsenten esittämiin kysymyksiin. Näiden keskustelujen päätteeksi voidaan äänestää päätöslauselmasta.

Euroopan parlamentti kokoontuu 12 kertaa vuodessa Strasbourgissa neljän päivän ajan, maanantaista torstaihin, pidettävään täysistuntoon. Muut istuntojaksot pidetään Brysselissä. Istuntojakso itsessään koostuu päivittäisistä istunnoista.

Täysistuntotoiminta keskittyy pääasiassa keskusteluihin ja äänestyksiin. Euroopan parlamentin virallisiksi teksteiksi lasketaan ainoastaan täysistuntoäänestyksissä olleet tekstit.

Tekstit jaetaan eri kategorioihin aiheensa perusteella ja niihin voidaan soveltaa eri lainsäädäntömenettelyjä. Yleisimmät tekstityypit ovat:

• Parlamentti voi tarkastella lainsäädäntömietintöjä seuraavien lainsäädäntömenettelyjen yhteydessä: yhteispäätösmenettely, hyväksyntämenettely ja kuulemismenettely. Vain yhteispäätösmenettelyssä parlamentti on lainsäätäjänä tasavertainen Euroopan unionin neuvoston rinnalla. Siitä syystä näillä parlamentin mietinnöillä on enemmän lainsäädännöllistä painoarvoa kuin muilla.
• Talousarviomenettely: Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat Euroopan unionin budjettivallan käyttäjiä ja ne päättävät unionin vuotuisista menoista ja tuloista.
• Muut kuin lainsäädäntömietinnöt parlamentti laatii omasta aloitteestaan asiasta vastaavassa valiokunnassa. Näiden tekstien kautta parlamentti haluaa kiinnittää muiden toimielinten ja muiden yhteisön elinten taikka jäsenmaiden tai EU:n ulkopuolisten maiden hallitusten ja järjestöjen huomion erityisiin huolta herättäviin kysymyksiin. Vaikka näillä aloitteilla ei ole lainsäädännöllistä merkitystä, ne ovat keskeinen tapa parlamentille käyttää demokraattista valvontavaltaansa ja pitää muita toimielimiä tilivelvollisina. Näin parlamentti myös luo poliittista painetta konkreettisten vastausten saamiseksi.

Parlamentti voi ottaa täysistunnossa esiin mitä tahansa mielestään tärkeitä asioita. Se voi myös pyytää komissiota tekemään tarvittavan ehdotuksen asioista, jotka ovat parlamentin mielestä niin tärkeitä, että ne vaativat EU-lainsäädäntöä.

Lisäksi täysistuntoon sisältyy kyselytunti, jonka aikana neuvoston ja/tai komission edustajat vastaavat meppien kysymyksiin tietystä aiheesta. Lisäksi kerran täysistuntoviikon aikana komission puheenjohtaja tai joku komissaareista voidaan kutsua vastaamaan meppien kysymyksiin ilman ennalta määriteltyä aihetta.

Kunkin täysistunnon pöytäkirjassa selvitetään kyseisen täysistunnon kulku ja siihen liittyvä toiminta (jätetyt asiakirjat, keskustelut, äänestykset, äänestysselitykset, nimitykset jne.). Lisäksi pöytäkirjaan liitetään äänestysten tulokset.

Koska täysistunnot tuovat yhteen suuren määrän osallistujia, niiden kulkua ei voi improvisoida ja niiden järjestelyt valmistellaan erittäin huolellisesti etukäteen. Täysistunnon esityslistan laatii poliittisten ryhmien puheenjohtajakokous, johon kuuluu parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajat sekä puhemies.

Samaan aikaan valiokuntien puheenjohtajakokous, joka muodostuu kaikkien parlamentin valiokuntien – sekä pysyvien että väliaikaisten – puheenjohtajista, voi muotoilla puheenjohtajakokoukselle valiokuntien työskentelyä ja esityslistaa koskevia suosituksia.

Euroopan parlamentin vuotuinen toimintakalenteri hyväksytään vuosittain täysistunnossa poliittisten ryhmien puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. Kalenterista näkee parlamentin valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokousviikot.
Täysistunnon esityslistasta käy ilmi, toimitetaanko neuvoston, komission tai Eurooppa-neuvoston julkilausumien sekä neuvostolle ja komissiolle osoitettujen suullisten kysymysten jälkeen äänestys päätöslauselmaesityksestä. Päätöslauselmaesitys ei ole lainsäädäntöteksti, vaan se esittää parlamentin kannan tietystä aiheesta.

Parlamentti haluaa olla aina valmis reagoimaan päivänpolttaviin kysymyksiin eikä epäröi muuttaa tällaisissa tapauksissa esityslistaansa kannustaakseen unionia toimiin.

Parlamentin mietinnöstä äänestetään yleensä sen jälkeen, kun siitä on käyty keskustelu, jossa komissio, poliittisten ryhmien edustajat sekä parlamentin jäsenet ovat ilmaisseet kantansa. Meppien puheaika – yleensä hyvin rajallinen – riippuu puhevuoroa pyytäneiden jäsenten määrästä.

Verrattuna usein ripeästi eteneviin täysistuntoäänestyksiin keskustelut saattavat kestää useita tunteja, riippuen siitä, kuinka moni jäsen haluaa käyttää puheenvuoron. Useimmiten jäsenet puhuvat omalla äidinkielellään, jolloin parlamentin tulkit tulkitsevat puheenvuoron samanaikaisesti unionin muille virallisille kielille.

Istunnossa puheaika jaetaan seuraavin perustein: ensimmäinen osa puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken ja jäljellä oleva puheaika jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa. Ryhmät päättävät sisäisesti siitä, kenelle ne antavat puheenvuoron ja kuinka pitkä kunkin jäsenen puheenvuoro on.

Puheenvuoroa pyytävien jäsenten nimet merkitään puhujalistaan ryhmän koon perusteella määriteltävän tärkeysjärjestyksen mukaisesti. Etusija annetaan esittelijälle (eli mepille, joka vastaa lainsäädäntöesityksestä) ja lausunnon antavan valiokunnan valmistelijalle.

Lisäksi täysistuntoon kutsutaan säännöllisesti tärkeitä vieraita, kuten valtionjohtajia, jotka otetaan yleensä vastaan järjestämällä juhlaistunto.

Äänestykset järjestetään yleensä puolenpäivän aikaan. Parlamentin jäsenet äänestävät lainsäädäntöteksteistä ja päätöslauselmista kokonaisuudessaan mutta myös yksittäisistä tarkistusehdotuksista teksteihin.

Äänestettäessä parlamentin mietinnöstä tai päätöslauselmasta jäsenillä on mahdollisuus muuttaa heille esitettyä tekstiä tarkistuksin, joilla tekstiä voidaan poistaa, sitä voidaan muotoilla uudestaan tai korvata taikka sitä voidaan sisällöllisesti kehittää. Ensin jäsenet äänestävät kustakin tarkistuksesta erikseen ja sen jälkeen koko muutetusta tekstistä.

Tavallisesti jäsenet äänestävät kättä nostamalla, ja puhemies julistaa äänestystuloksen. Jos puhemies päättää, että äänestyksen tulos on epäselvä, asiasta äänestetään uudelleen koneäänestyksessä, joka vahvistaa tarkan tuloksen.

Lisäksi jäsenet voivat äänestää nimenhuutoäänestyksenä, kun poliittinen ryhmä tai vähintään 5 % kaikista jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti äänestystä edeltävänä iltana. Tässä tapauksessa kunkin jäsenen äänestyskäyttäytyminen merkitään istuntopöytäkirjaan julkistamista varten. Salainen äänestys voidaan puolestaan järjestää, jos vähintään 20 % jäsenistä pyytää sitä.

Täysistunnossa parlamentti tekee päätökset useimmiten annettujen äänten enemmistöllä. Parlamentti on päätösvaltainen (äänestyksessä on oltava läsnä vähimmäismäärä jäseniä, jotta äänestyksen tulos olisi pätevä), kun yksi kolmasosa parlamentin jäsenistä on läsnä istuntosalissa. Jos vähintään 39 istuntosalissa läsnä olevaa jäsentä pyytää toteamaan, että kokous ei ole päätösvaltainen, tai jos istuntosalissa on vähemmän kuin 39 jäsentä, äänestys voidaan siirtää seuraavaan istuntoon.

Komissiolla on mahdollisuus reagoida äänestyksen päätyttyä ja esittää omat päätelmänsä. Äänestyksen päätyttyä jäsen voi halutessaan antaa äänestysselityksen arvioidakseen tilannetta tai selvittääkseen valintaansa tai ryhmänsä valintaa.
Euroopan parlamentin täysistuntoja voi seurata verkossa sekä suorana lähetyksenä että tallenteina.