EU ja sen jäsenmaat
Perustettu vuonna 1951 toisen maailmansodan jälkeen. Perustajamaita oli kuusi: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa.
Nykyisin jäsenenä on 27 maata.
Jäsenyyttä on hakenut 9 ehdokasmaata ja yksi mahdollinen ehdokasmaa.
Institutionaalinen rakenne: EU:lla on kokonaan omanlaisensa rakenne. Siihen sisältyy toimielimiä, elimiä ja virastoja, jotka kaikki edistävät työllään EU:n ja eurooppalaisten yhteisiä etuja. EU:lla on 7 toimielintä, 8 muuta elintä ja yli 30 erillisvirastoa, jotka sijaitsevat eri puolilla EU:ta.
Vaalit: EU-vaaleissa valitaan uudet Euroopan parlamentin jäsenet joka viides vuosi.
Ihmiset, koko ja avoimet rajat
Väliluku: yli 448 miljoonaa asukasta, joiden osuus maailman väestöstä on 5,6 prosenttia.
Väestön kehitys: asiantuntija-arvioiden mukaan EU:n väestö kasvaa tasaisesti vuoteen 2026 asti, minkä jälkeen sen ennustetaan pienenevän vuoteen 2100 mennessä 420 miljoonaan.
Monikulttuuriset yhteiskunnat: noin 41 miljoonaa EU:n asukasta on ulkomaan kansalaisia. Heistä lähes 14 miljoonaa on muiden EU:n jäsenvaltioiden kuin asuinjäsenvaltionsa kansalaisia. Loput ovat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Keskimäärin 3,1 prosenttia EU-maan asukkaista on jostain toisesta EU-maasta ja 6,1 prosenttia on EU:n ulkopuolisen maan kansalaisia.
Pinta-ala: 4 miljoonaa km². Saksa on väkiluvultaan ja Ranska pinta-alaltaan suurin EU-maa. Malta on pienin EU-maa sekä asukasmäärän että pinta-alan osalta.
Kaupungistumisaste: EU:n väestöstä 39 prosenttia asuu suurissa kaupungissa, 36 prosenttia pienemmissä kaupungeissa ja esikaupunkialueilla ja 25 prosenttia maaseudulla.
Avoimet rajat: Schengen-alueen ansiosta ihmiset ovat vuodesta 1985 alkaen voineet liikkua ilman rajatarkastuksia. Näin tuetaan EU:n vapaan liikkuvuuden periaatetta, jonka ansiosta jokainen EU:n kansalainen voi matkustaa, työskennellä ja asua missä tahansa EU-maassa ilman erityisiä muodollisuuksia. Kaikki EU:n jäsenvaltiot Kyprosta ja Irlantia lukuun ottamatta kuuluvat Schengen-alueeseen. Viimeksi siihen liittyivät Bulgaria ja Romania maaliskuussa 2024. Schengen-alueeseen kuuluu myös neljä EU:n ulkopuolista maata: Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein.
Lähteet: Eurostatin tiedot vuodelta 2023:väestö , väestöennuste, pinta-ala, väestön kansallisuudet, maailman väestömäärä, kaupunki- ja maaseutuväestö, tiedot vuodelta 2022:osuus maailmankaupasta
Talous, kauppa ja julkinen talous
Sisämarkkinat: Euroopan unioni muodostaa sisämarkkinat, joihin kuuluu EU:n 27 jäsenvaltiota ja tietyin poikkeuksin neljä EU:n ulkopuolista maata. Tämä tarkoittaa, että tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset voivat liikkua vapaasti ilman teknisiä, oikeudellisia tai byrokraattisia esteitä.
Yhteinen raha: Euro otettiin käyttöön vuonna 1999, ja se on 20 EU-maan virallinen rahayksikkö. Euroa käyttävät maat muodostavat nk. euroalueen. Euro on edistänyt Euroopan yhdentymistä, kun euroalueen asukkaat voivat nauttia sisämarkkinoiden mukanaan tuomista eduista. Useimmat EU-maat vievät 50–80 prosenttia tavaroistaan muihin EU-maihin.
BKT: EU on yksi maailman suurimmista talouksista. Sen BKT eli kaikkien EU:ssa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen kokonaisarvo on 17 biljoonaa euroa. Suurin osuus on Saksalla ja seuraavaksi suurimmat Ranskalla ja Italialla. Palvelujen osuus EU:n BKT:stä on 72 prosenttia, ja teollisuuden osuus lähes koko loppuosa.
Kauppa: EU on maailman suurin teollisuustuotteiden ja palvelujen viejä. Sen osuus koko maailman tavarakaupasta on noin 14 prosenttia.
Kauppakumppanit: EU:sta viedään eniten tavaroita Yhdysvaltoihin ja sinne tuodaan eniten tavaroita Kiinasta. EU:n tärkeimmät palvelukauppakumppanit ovat Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta.
EU:n talousarvio: EU:n talousarviosta rahoitetaan EU:n toiminnan painopisteitä ja suuria hankkeita, joita useimmat EU-maat eivät pystyisi rahoittamaan yksin joko hankkeiden koon tai valtioiden rajat ylittävän luonteen takia. Nykyinen pitkän aikavälin talousarvio kattaa vuodet 2021–2027 ja on määrältään noin 2 biljoonaa euroa.
Velka: Julkisen talouden alijäämä koko EU:ssa on 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. EU:n konsolidoitu bruttovelka on 82 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun se enimmillään on ollut 90 prosenttia vuonna 2020 pandemian aikaan. Kreikan, Italian, Ranskan, Espanjan ja Belgian velka on suurin. Kaikissa niissä velka suhteessa BKT:hen on yli 100 prosenttia. Vähiten velkaa on Luxemburgilla, Bulgarialla ja Virolla.
Lähde: Eurostatin tiedot vuodelta 2023: BKT, alat, EU:n sisäinen kauppa, tavarakauppakumppanit, palvelukauppakumppanit, julkinen velka, konsolidoitu bruttovelka, tiedot vuodelta 2022: osuus maailmankaupasta
Energia ja ilmasto
Ilmastotavoitteet: EU:n tavoitteena on olla vuoteen 2050 mennessä maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa, ja se näyttää esimerkikkiä muille ilmastonmuutoksen torjunnassa ja talouden viherryttämisessä. Se on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasoihin verrattuna.
Päästöt: EU:n taloudesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohti vähentyivät viime vuosikymmenen aikana 26 prosenttia.
Fossiiliset polttoaineet: Kaikesta energiasta EU:ssa 70 prosenttia tuotetaan edelleen hiilestä, öljystä ja kaasusta. EU:n polttoainetuonti muista maista on tällä hetkellä 63 prosenttia. Sen tavoitteena on vähentää tätä riippuvuutta.
Uusiutuva energia: EU:ssa kulutetusta energiasta jo 23 prosenttia on uusiutuvaa, ja tämä osuus kasvaa jatkuvasti. Uusiutuvat energialähteet ovat nyt tärkein sähköntuotannon lähde. Ruotsi käyttää niitä EU-maista eniten. Sen energiankulutuksesta lähes kaksi kolmasosaa on peräisin uusiutuvista lähteistä. Seuraavina tulevat Suomi, Latvia ja Tanska. Pienin uusiutuvien energialähteiden osuus on Irlannissa, Maltassa, Belgiassa ja Luxemburgissa.
Lähde: Eurostatin tiedot vuodelta 2022:fossiiliset polttoaineet, energia, uusiutuva energia, energiariippuvuus ja kasvihuonekaasupäästöt
Elämänlaatu, työllisyys ja tasa-arvo
Elinajanodote: miehillä lähes 79 vuotta ja naisilla 84 vuotta.
Terveys:: yli 16-vuotiaista EU:ssa asuvista 68 prosenttia tuntee itsensä terveeksi tai erittäin terveeksi.
Väestönmuutos: väestö on alkanut ikääntyä suuressa osassa Eurooppaa viime vuosikymmenten aikana. Tällä on vakavia vaikutuksia eläkevaroihin, valtion tuloihin ja esimerkiksi terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin. Työikäisten ja ikääntyneiden suhde EU:ssa oli 3,8 vuonna 2002 ja 2,8 vuonna 2022. Tämä suhdeluku supistuu edelleen.
Työttömyysaste: 6,1 prosenttia. Nuorten (15–24-vuotiaat) työttömyysaste on yli kaksi kertaa suurempi, 14,5 prosenttia.
Työnantajat: palveluala työllistää selvästi eniten EU:ssa. Sen osuus työntekijöistä on 74 prosenttia. Muu osa työvoimasta jakautuu teollisuus-, rakennus-, maa- ja metsätalous- ja kalastusaloille.
Sukupuolten tasa-arvo: Viime vuosikymmenten aikana EU:ssa on edistytty sukupuolten tasa-arvon suhteen, mutta edelleen naiset ansaitsevat 12,7 prosenttia miehiä vähemmän. Miehet myös edelleen kohoavat yleisesti naisia korkeampaan asemaan. Esimerkiksi johtajista naisten osuus EU:ssa on hieman yli kolmannes (35 %). Naisjohtajien osuus ei ole 50 prosenttia missään EU-maassa, mutta on yli 40 prosenttia Latviassa, Puolassa, Ruotsissa, Bulgariassa ja Suomessa. Kyproksessa, Luxemburgissa ja Kroatiassa on vähiten naispuolisia johtajia.
Inflaatio: 6,4 prosenttia (vuonna 2023). Elintarvikkeiden, juomien ja alkoholin hinnat ovat nousseet viime vuosina eniten. Vuosien 2022 ja 2023 nousun jälkeen liikenteen, asumisen, veden, sähkön, kaasun ja muiden polttoaineiden kustannukset ovat laskeneet merkittävästi.
Köyhyysriski: EU:ssa 94,6 miljoonaa ihmistä on köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa. Tällaisessa vaarassa on useampi kuin joka viides sellaisessa kotitaloudessa asuva eurooppalainen, jossa on huollettavana olevia lapsia. Kotitalouksissa asuvista eurooppalaisista 31 prosenttia ei myöskään pysty selviytymään odottamattomista menoista. Köyhyysriski on suurin Romaniassa ja Bulgariassa ja pienin Tšekissä ja Sloveniassa.
Lähde: Eurostatin tiedot vuodelta 2023: elinajanodote, terveyden kokeminen, vanhushuoltosuhde, työttömyys, työllisyysalat , köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, kotitalouksien odottamattomat menot, inflaatio, inflaatio luokittain, sukupuolten palkkaero, johtajat, tiedot vuodelta 2022: kulutus kotitaloutta kohden
Koulutus, kielet ja matkailu
Kulttuuri ja monikielisyys: EU on kulttuurisesti ja kielellisesti rikas ja monimuotoinen. Kielet ovat olennainen osa EU:n kulttuuriperintöä. Tämän vuoksi EU tukee monikielisyyttä, ja sillä on 24 virallista kieltä.
Kielten oppiminen: Oppilaita kannustetaan oppimaan uusia kieliä koulussa jo varhain. Tämä edistää yhteyksiä yli rajojen ja helpottaa opiskelua ulkomailla. Toisen asteen oppilaista 49 prosenttia opiskelee vähintään kahta vierasta kieltä.
Korkeakoulututkinnon suorittaneet: Korkeakoulututkinnon suorittaa yli 4 miljoonaa opiskelijaa vuodessa. Yleisimmät oppiaineet ovat liiketalous, hallinto ja oikeustiede; tekniset alat, tuotanto ja rakennusala sekä terveydenhuolto ja hyvinvointiala.
Opiskelijavaihto: Vuodesta 1987 alkaen EU:ssa on järjestetty opiskelijavaihtoja Erasmus+ -ohjelman kautta. Ensimmäisenä vuonna siihen osallistui 3 200 opiskelijaa 11:stä Euroopan maasta. Sittemmin Erasmus+ -ohjelman ansiosta 15 miljoonaa ihmistä on voinut asua ja opiskella 34 maassa EU:ssa ja sen ulkopuolella.
Matkailu: EU on maailman suurin matkailukohde, ja sen osuus kansainvälisestä matkailusta maailmassa on 60 prosenttia. Espanja, Italia, Ranska ja Saksa ovat maailman suosituimpia kohteita. Matkailijat viettävät vuosittain yli 430 miljoonaa yötä kussakin näistä maista. Lisäksi EU:n asukkaat tekevät vuoden aikana miltei 1,1 miljardia yksityis- tai liikematkaa, joka suuntautuu joko heidän omaan maahansa tai toiseen EU-maahan. EU:n avoimet rajat helpottavat tätä vapaata liikkumista.
Lähde: Eurostatin tiedot vuodelta 2023: kielenoppijat ja opiskellut kielet, korkeakouluista valmistuneet, korkeakoulujen oppiaineet, matkailijoiden yöpymiset, matkailu, eurooppalaisten tekemät matkat, tiedot vuodelta 2022: opiskelu ulkomailla