Strateginen viestintä ja disinformaation torjunta

Disinformaatio ja ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä ovat vakavia uhkia yhteiskunnassamme. Ne voivat horjuttaa demokraattisia instituutioita ja prosesseja, kuten vaaleja, estämällä ihmisiä tekemästä päätöksiä oikean tiedon pohjalta ja saattavat johtaa siihen, että yhä useammat jättävät äänestämättä. Ne voivat myös polarisoida yhteiskuntaa edistämällä eri yhteisöjen vastakkainasettelua.

Nykyaikaisen teknologian avulla vihamieliset toimijat pystyvät levittämään väärää tietoa ja peukaloimaan dataa laajemmin ja nopeammin kuin koskaan ennen.

Sen vuoksi disinformaation ja tiedon manipuloinnin torjunta on EU:n ja sen jäsenmaiden polttavimpia haasteita. 

^{Lähde: Eurobarometri 100, syksy 2023}

Valokeilassa

Euroopan komissio on tehostanut strategista viestintää, jolla torjutaan EU:n toimiin kohdistuvaa disinformaatiota ja ulkomaista tietojen manipulointia ja häirintää. Tähän tarvitaan koko yhteiskunnan kattavaa toimintamallia, sillä monilla eri yhteiskuntasektoreilla on oma tärkeä tehtävänsä disinformaation torjunnassa. Lisäksi on varmistettava, että yleisön saatavilla on laadukkaita ja luotettavia uutisia ja tietoja.

Komission disinformaationtorjunta painottuu seuraaville osa-alueille:

• toimet, joilla vahvistetaan demokratiaa, estetään verkkoalustojen väärinkäyttöä disinformaation levittämiseen sekä suojellaan journalisteja ja median moniarvoisuutta
• disinformaatiota ja EU:n varautumis- ja torjuntatoimia koskeva tiedotus
• disinformaation vastaisen resilienssin vahvistaminen yhteiskunnassa kehittämällä medialukutaitoa ja tekemällä faktantarkistuksia
• yhteistyö muiden toimielinten, kansallisten viranomaisten ja muiden tahojen kanssa.