EU-lainsäädäntö ja sen soveltaminen
EU:n asetuksista ja päätöksistä tulee automaattisesti sitovaa lainsäädäntöä koko EU:ssa niiden soveltamisen alkamispäivästä. Ne saattavat kuitenkin edellyttää kansallisen lainsäädännön muuttamista tai niiden täytäntöönpanon antamista kansallisten virastojen tai sääntelyviranomaisten tehtäväksi.
Direktiivit on puolestaan saatettava osaksi EU-maiden kansallista lainsäädäntöä.
Kaikissa direktiiveissä on säädetty määräaika, johon mennessä EU-maiden on sisällytettävä direktiivin säännökset kansalliseen lainsäädäntöönsä ja ilmoitettava tästä komissiolle.
Lisätietoa EU-lainsäädännön tyypeistä
EU-maat vastaavat täytäntöönpanosta komission tuella
EU-mailla on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että EU-lainsäädäntö pannaan täytäntöön oikein ja ajoissa. Se on välttämätöntä, jotta kansalaiset ja yritykset pääsevät viipymättä kunnolla hyötymään yhdessä sovituista säännöistä.
Komissio tukee täytäntöönpanoa tarjoamalla tietoa säädöksistä verkossa, järjestämällä asiantuntijatapaamisia ja laatimalla täytäntöönpanostrategioita ja opastusmateriaalia, kuten ”Usein kysyttyä” -verkkosivuja. Komissio opastaa EU-maita direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja asetusten soveltamisessa yleensä jo heti säädöksen antamisesta alkaen.
Komissio valvoo
Komissio vastaa siitä, että kaikki EU-maat soveltavat EU-lainsäädäntöä asianmukaisesti. Tässä ominaisuudessa komissiota kuvataan "perussopimusten valvojaksi".
Komissio ryhtyy toimiin, jos EU-maa:
- ei täysin sisällytä direktiiviä kansalliseen lainsäädäntöönsä määräaikaan mennessä
- soveltaa EU-lainsäädäntöä virheellisesti.
Vuonna 2016 annetussa tiedonannossa EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla selostetaan, miten komissio tehostaa EU-lainsäädännön soveltamista, täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa, jotta säädöksistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä kansalaisille, kuluttajille ja yrityksille. Siinä esitetään täytäntöönpanon valvonnan strategia ja prioriteetit.
Vuonna 2022 annetussa tiedonannossa EU:n lainsäädäntö: toimiva täytäntöönpano, tuloskuntoinen EU esitellään komission keinoja sen varmistamiseen, että EU:n lainsäädäntöä sovelletaan asianmukaisesti kaikissa tilanteissa. Vain toimivalla täytäntöönpanolla voidaan saavuttaa lainsäädännön päätavoite: se että kansalaiset ja yritykset pääsevät hyötymään yhdessä sovituista säännöistä kaikkialla EU:ssa mahdollisimman nopeasti. Tiedonannossa esitetään, kuinka komissio on tiivistänyt ja kehittänyt täytäntöönpanon valvontaa varmistaakseen, että kansalaisten oikeuksia vaalitaan tasapuolisesti kaikkialla EU:ssa. Komission keinovalikoima ulottuu ennaltaehkäisystä seuraamuksiin.
Sääntelyn parantaminen: miksi ja miten
Direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
Direktiivien säännökset on sisällytettävä EU:n jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön. Kaikissa direktiiveissä on säädetty määräaika, johon mennessä säännökset on pantava täytäntöön. EU-maiden on lähetettävä määräaikaan mennessä komissiolle kansallisten täytäntöönpanosäännösten teksti.
Viivästykset EU-lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä estävät kansalaisia ja liikeyrityksiä nauttimasta lainsäädännön tuomista hyödyistä, synnyttävät epäselvyyttä sovellettavista säännöistä ja haittaavat EU:n sisämarkkinoiden toimintaa.
Kansalliset täytäntöönpanotoimenpiteet EUR-Lexissä
Komissio tarkistaa, onko nämä kansalliset täytäntöönpanotoimenpiteet saatettu päätökseen ja täyttävätkö ne direktiivissä asetetut tavoitteet.
Jos näin ei ole, komissio aloittaa velvoitteiden laiminlyömistä koskevan rikkomusmenettelyn. Komissio voi käynnistää rikkomusmenettelyn myös, jos se katsoo, että direktiivi on saatettu virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Komissio tutkii
Jos komissio havaitsee EU-lainsäädäntöä mahdollisesti rikotun, se voi joissakin tapauksissa päättää rikkomusmenettelyn sijasta käyttää sitä edeltävää EU Pilot -menettelyä.
Tätä menettelyä voidaan käyttää silloin kun on todennäköistä, että se johtaa lainsäädännön noudattamiseen nopeammin kuin virallinen rikkomusmenettely. Sen avulla komissio voi ratkaista monia tapauksia ilman, että sen tarvitsee siirtyä rikkomusmenettelyyn. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun käsiteltävät ongelmat ovat luonteeltaan teknisiä. EU Pilot voi olla komissiolle hyödyllinen väline myös silloin, kun se kerää arvioinnissa tarvittavaa faktatietoa tai oikeudellista tietoa. Sitä ei kuitenkaan käytetä silloin, kun EU-lainsäädännön rikkomisesta on vankkoja todisteita tai kun rikkominen on ilmeinen tai myönnetty, eikä myöskään silloin, kun kyse on arkaluonteisemmista ongelmista, joiden osalta teknisellä tasolla käytävät keskustelut eivät todennäköisesti johda haluttuun lopputulokseen.
EU-lainsäädännön soveltamisen laiminlyöminen
Jos kansalliset viranomaiset eivät pane EU-lainsäädäntöä asianmukaisesti täytäntöön, komissio voi käynnistää virallisen rikkomusmenettelyn kyseistä maata vastaan. Jos tämä ei tuota tulosta, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Joissakin tapauksissa komissio voi pyytää tuomioistuinta määräämään asianomaiselle jäsenmaalle taloudellisia seuraamuksia.
Rikkomusmenettelyn keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, että EU-maat soveltavat EU-lainsäädäntöä yleistä etua palvelevalla tavalla. Sen vuoksi rikkomusmenettelyihin ryhdytään ennen kaikkea silloin, kun kyseessä ovat rakenteelliset ongelmat, joista on haittaa suuremmalle joukolle kansalaisia tai yrityksiä. Jos kyseessä on yksittäinen tapaus, jossa EU-lainsäädännön soveltamista laiminlyödään, ongelma voi olla parhaiten ratkaistavissa kansallisen oikeussuojajärjestelmän kautta.