INSTITUTIONAALISET ASIAT JA EU:N TALOUSARVIO

Lissabonin sopimus käynnisti uuden aikakauden, jossa kansalaisilla ja heitä edustavilla organisaatioilla on uusia mahdollisuuksia osallistua EU:n politiikan suunnitteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Näin voidaan vahvistaa EU:n toimielinten ja niiden työn demokraattista oikeutusta. Brexit-neuvottelujen sekä viimeaikaisten geopoliittisten ja turvallisuuteen, talouteen ja yhteiskuntaan liittyvien haasteiden vuoksi EU:ssa on kuitenkin käynnistetty uusi pohdintaprosessi, jotta EU:n 27 jäsenvaltiota voivat päättää unionin tulevaisuudesta.

Euroopan unionin talousarviosta rahoitetaan Euroopan tasolla toteutettua politiikkaa. Talousarvion suuruus on noin yksi prosentti EU:n 28 jäsenvaltion bruttokansantulosta (BKTL) eli 157,9 miljardia euroa (2017). EU:n talousarviosta noin 94 prosenttia käytetään ohjelmien ja hankkeiden rahoittamiseen sekä jäsenvaltioissa että EU:n ulkopuolella. Noin 6 prosenttia budjetista käytetään hallinnollisiin kuluihin. Varat tulevat pääasiassa kansallisista rahoitusosuuksista, jotka lasketaan BKTL:n ja arvonlisäveron perusteella, sekä perinteisistä omista varoista (EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin tullit). Menojen pääluokat ovat kasvu (kilpailukyvyn parantaminen kasvua ja työllisyyttä sekä taloudellista, yhteiskunnallista ja alueellista koheesiota varten), luonnonvarat (maatalous ja kalatalous), turvallisuus ja kansalaisuusasiat, ulkopolitiikka ja hallinto.

ETSK:n näkemys institutionaalisista asioista ja EU:n talousarviosta

ETSK on vaikuttanut aktiivisesti EU:n perussopimuksiin tehtyihin muutoksiin ja tukenut toimielinten uudistusprosessia. ETSK jatkaa näitä toimia antamalla kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä edustavia lausuntoja Euroopan ja sen toimielinten tulevaisuutta koskevassa poliittisessa vuoropuhelussa.

ETSK kannattaa sitä, että EU:n talousarviota hyödynnetään talouskasvun ja työllisyyden elvyttämiseen, innovoinnin ja kilpailukyvyn tehostamiseen sekä sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin vastaamiseen. Lisäksi on keskityttävä voimakkaammin EU:n talousarvion avulla saavutettuihin tuloksiin. Kun EU:n talousarvion rahoittamiseksi otetaan käyttöön uusi, vahvemmin omiin varoihin perustuva järjestelmä, voitaneen lopettaa keskustelu kunkin jäsenvaltion nettoasemasta. Se on vastoin yhteisvastuuseen ja yhteiseen etuun liittyviä arvoja, jotka ovat Euroopan yhdentymisen perustana. On tärkeää yksinkertaistaa talousarvion toteuttamiseen liittyviä menettelyjä sekä lisätä joustavuutta kiireellisiin haasteisiin vastaamiseksi.